tiistai 23. syyskuuta 2014

Tuomitaanko anarkistien toimet vain siksi, että he sattuvat olemaan anarkisteja?

Tänään Helsinki hetkeksi seisahtui, tai ainakin hidasti mahdollisesti vauhtia. Suomen suurin ammattiliitto JHL toteutti uhkaamansa mielenilmauksen Palmian yhtiöittämistä vastaan. Yhtiöittäminen, jota Kokoomus etunenässä ajaa, tarkoittaisi mm. useiden jo nyt pienipalkkaisten työntekijöiden palkkojen putoamisen entisestään.

Mielenilmaukseen osallistuivat Helsingin jhl:n jäsenet, lukuunottamatta säätiöissä tai yhtiöissä työskenteleviä ja esimerkiksi kehitysvammaisten ryhmissä (päiväkodeissa, luokissa) työskenteleviä. Raideliikenne ja ruokahuolto nousivat puheenaiheina ylitse muiden, kun ihmeteltiin päiväkotilasten pärjäämistä kylmällä eväsruoalla ja työlaisten pääsyä töihin.

HSL lupasi helpottaa (kaiketi lähinnä itä-Helsinkiläisten) ongelmia korvaamalla metrot 99-busseilla, joiden oli määrä ajaa tihein välein kaupungista Mellunmäkeen ja Vuosaareen. Bussinkuljettajat kun kuuluvat AKT:hen eivätkä JHL:ään.

Akateemisista anarkisteista koostuva A-ryhmä ilmoitti muutama päivä ennen lakkoa yrittävänsä estää metroa korvaavan bussiliikenteen rikkuritoimintana, ja ilmoitus päätyi vallan Hesariin asti. Jhl pian ilmoitti, ettei kaipaa anarkistien apua, ja ilmassa oli tuomitsemisen meininkiä.

Mutta tuomittiinko anarkistit vain siksi, että sattuvat olemaan anarkisteja?

Kun AKT maanantaina ilmoitti tukevansa jhl:n lakkoa kukaan ei tuominnut, enkä itse ainakaan lukenut mistään etteikö tuki olisi JHL:lle kelvannut.
(Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on mahtavaa kun ammattijärjestöt tukevat toisiaan.)


A-ryhmä toteutti uhkauksensa, ja anarkistit olivat aamulla jakamassa ihmisille kääretorttua ja estämässä bussien liikkumista mm. seisomalla oviaukossa tai ajoneuvojen edessä. Useita kiinniotettiin ja he saivat sakkoja.

Tästä ainakin omalla facebook-seinälläni nousi melkoinen puhe. Anarkisteja haukuttiin milloin laiskoiksi pitkätukiksi, joiden pitäisi mennä töihin, milloin idiooteiksi, jotka haluavat vain häiritä tavallisia työssäkäyviä ihmisiä ja vaikeuttaa heidän kulkuaan jne jne.

Jos AKT:n tuki olisi ollut täydellistä, ei bussivuoroja olisi ajettu lainkaan (eikä anarkisteja näin ollen olisi tarvittu). Miksei kukaan siis puhu heistä mitään? Ovatko anarkistien toimet tuomittavampia vain siksi, että toimijat ovat identifioituneet mediassa (ja muuallakin toki) anarkisteiksi? Eivätkö molemmat tahot yrittäneet päätyä samaan päämäärään, mutta eri henkilöin (ja toki hiukan erilaisin toimintatavoin)?

Kun on lakko, sen pitää näkyä. Jos lakosta ei olisi mitään haittaa tai jälkeä, se olisi turha. Sanoma tulee perille usein vasta silloin, kun asiasta on jotain konkreettista haittaa.


Ja kyllä, olen JHL:n jäsen, mutta työskentelen alalla joka oli lakon ulkopuolella, ja sitä paitsi työnantajanikaan takia en olisi lakkoon saanut osallistua. Ja ei, en ole anarkisti, mutta annan kyllä tukeni A-ryhmän toiminnalle ainakin tässä tapauksessa.

(Itse en muuten ollut aamulla kaupungissa näkemässä anarkistien ja poliisien yhteisiä puuhia, mutta olen saanut lehdistä sen mielikuvan, että poliisien mitoitus ja voimankäyttö oli taas kerran melko suurta, kuten oli mielestäni myös vappuna, josta oma kirjoituksensa täällä.)

Kertokaa siis, miksi juuri anarkistit tuomitaan?

maanantai 5. toukokuuta 2014

vappumarssi 2014

Vähän myöhässä aiheen kanssa, mutta parempi sekin kai kuin ei milloinkaan..

Odotan aina vappua. Mielestäni se on ehdottomasti yksi parhaista juhlapyhistä. Rakastan vappumarssia, pidän ilmapalloista, ja tottakai myös nautin juhliessani työläisten kanssa työväen juhlaa. Puhumattakaan kaikista ihanista lauluista, joita saa kuunnella hyvällä omalla tunnolla kerran vuodessa (muina aikoina olen havainnut, että sitä pidetään välillä hiukan kummallisena).

Perheemme vappuperinteeseen kuuluu siis tosiaan marssi. Vaikka olemme lapseni isän kanssa eronneet, käymme silti kolmisin marssimassa ja Tokoinrannassa piknikillä. Olemme yleensä marssilla joko hiukan myöhässä, tai aivan liian aikaisin. Moikkaamme muutamat tutut eri puolueiden lippujen liepeiltä ja jatkamme sujuvasti anarkistien ryhmään, joka meille on kotoisin.

Lapsenikin oli kuudetta kertaa mukana marssilla, onhan hän jo kuusivuotias.

Aiempina vuosina poliisit ovat kulkeneet jossain marssimme liepeillä. Pari hevospoliisiakin oli viime vuonna, mikä oli lapseni mielestä varsin oivallinen nähtävyys.
Marssiin on myös aina jotenkin kuulunut se pieni huutelu poliiseille, samoin kuin uskovaisten huutelu marssijoille. Tämän suurempaa sekasortoa en ole koskaan siellä todistanut.

Kaikki nämä kuusi vuotta, kun olemme lapsemme kera marssineet, olemme siis marssineet anarkistien kanssa. Aina jonon hännillä, rumpujen päristystä kuunnellen. Useimmiten ihmiset ovat pukeutuneet mustiin, ja joillain on ollut naamalla huivi. Minäkin pukeudun useimmiten mustiin, myös vapaa-aikanani. Musta on hyvä väri.

Tänä vuonna marssi alkoi kuitenkin normaalista poikkeavalla tavalla. Saavuimme Rautatientorille hiukan kymmenen jälkeen, kiertelimme etsien tuttavia muiden lippujen alta. Olin aamulla lukenut metro- lehdestä poliisin varautuvan anarkistien marssiin, mutta ajattelin sen olevan samaa tasoa kuin aiempinakin vuosina. Miksi ihmeessä nyt olisikaan jotain muuta?

Ihmetykseni olikin melkoinen, kun koko Rautatientori oli kutakuinkin täynnä poliisiautoja ja poliiseja.
Pikkuhiljaa kellon lähestyessä yhtätoista mekin siirryimme anarkistien liepeille.Odottelin, että marssi lähtisi liikkeelle ja pääsisimme jonon hännille kuten yleensäkin.

Yhtäkkiä jostain kuitenkin ilmestyi mellakkapoliiseja. Kyllä, rauhallisten vappumarssijoiden ympärille kerääntyi MELLAKKApoliiseja. He saartoivat ryhmän anarkisteja, me onneksi jäimme saartoringin ulkopuolelle. En siinä vaiheessa tiennyt mitä tarkalleen oli tapahtumassa, enkä suoraan sanottuna ymmärrä sitä vieläkään. Miksi osa marssijoista saarrettiin? Kenelläkään en nähnyt aseita, enkä edes niitä paljon puhuttuja astaloita. Itsellänikin oli punainen lippu, joka varsin vaarallinen ase olikin kun sain siitä tikunkin käteeni. En nähnyt kenenkään käyttäytyneet tavallista provosoivammin, paitsi poliisin. Pian saartorenkaan tiivistyttyä jostain ilmaantui muutaman kymmenen poliisin rynnäkköjoukko ketjussa saarron keskelle. Siirryimme lapsemme kera vielä sivummalle ihmettelemään tätä poliisien mielivaltaista käytöstä. Sen jälkeen näimme hyvin läheltä, kuinka kolme neljä poliisia painoi väkivalloin maahan rauhallisen marssijan ja raahasi poliisiautoon. Käänsin lapseni katselemaan toiseen suuntaan, sillä yritän sinnikkäästi kertoa edelleen hänelle että suurin osa poliiseista on ihan kivoja tyyppejä.

Marssi oli lähtenyt jo aikaa sitten, kun vihdoin pääsimme mekin liikkeelle. Mellakkapoliiseja kulki edessä ja sivuilla tiiviinä rykelmänä, perässämme useamman auton voimin. Kuljimme omassa saartorenkaassamme marssin erillään muista Hakaniemeen asti, jossa tapahtuma oli alkanut jo aikapäiviä sitten. Muu marssi jatkoi suoraan Tokoinrantaan, me kävimme Hakaniemen torilla moikkaamassa tuttuja ennen rantaanmenoa.

Koskaan en ole tällasessa marssissa ollut. Mielestäni myös on virheellistä kutsua tapahtumaa mielenosoitukseksi, tai ainakaan itse en marssia sellaiseksi miellä.

Kokoomuksen Ossi Mäntylahti ehti muuten eräässä keskusteluketjussa huolestua lapsestani. Ketju alkoi siis siitä, kun kysyttiin mitä marssilla oikein tapahtui, johon vastasin lyhyesti omat havaintoni. Mäntylahti vastasi ketjuun seuraavasti:





Kerron tässä nyt Mäntylahdelle, ja muille mahdollisesti huolestuneille: en missään nimessä ollut viemässä lastani mellakkaan, vaan perinteiseen vappumarssiin. En ole järin kiinnostunut osallistumaan mellakoihin vaikka lasta ei olisi mukanani. Ainoa ääriryhmä, joiden olen nähnyt olevan väkivaltainen, on uusnatsit (muissa yhteyksissä, ei marssilla). Vasemmistolaiset tai anarkistit eivät ole minun silmiini koskaan olleet väkivaltaisia. Juttelimme eräänkin "ääriajattelijan" kanssa, ja esimerkkinä lapsen huomioimisesta kerrottakoon hänen kiroilleen vahingossa. Tämän jälkeen kyseinen tyyppi pyysi vuolaasti anteeksi huonoa käytöstään. Tässä siis kaikista "ikävin" tai lapselle soveltumaton tapaus minkä olen nähnyt.
Sen sijaan poliisien mellakointi oli mielestäni lapselleni täysin sopimatonta katseltavaa. En vain missään nimessä kuvitellut sellaista marssilla näkeväni.
Lapsellani on mielestäni oikeus olla mukana vappuperinteessämme. Olen myös selittänyt lapselleni monia asioita; kuka on työläinen ja mitä me asioita me ajamme. Selitin eri lippujen merkitykset, samoin kuin pääpiirteittäin eri ideolgioiden.

Mäntylahden mielestä lapsille varmasti saa hyvillä mielin syöttää oikeistopropagandaa, sen sijaan vasemmistoajattelu, ylipäänsä humaaniajattelumalli pitäisi lapsilta kieltää.
Lapsethan siis ovat kuitenkin viattomia, rauhaa rakastavia ja humaaneja olentoja, ennen kuin heidät aivopestään rasistisiksi, syrjiviksi ynnä muiksi.

Se, että poliisi on pyytänyt anteeksi toimiaan vassareiden osalta ei tee poliisista mitenkään parempaa. Mielestäni poliisin pitäisi pyytää anteeksi myös anarkisteilta, eikä rajoittaa anteeksipyyntöään vain yhteen, medialle sopivmpaan ryhmään.

Tässä videokuvaa, jossa näkyy selvästi ohuet lippukepit, joita vaarallisiksi aseiksi väitettiin. Näkyy myös pari mielivaltaista kiinniottoa, selväsi kuuluu kun ihmiset huutavat ihmetellen "Mitä vittua te teette?!". Lopussa näkyy vielä "kärryblokki. ;) Lisää vastaavia videoita löytyy aivan takuulla, en ole jaksanut kaikkea etsiä saati katsoa, kun angiinakin pukkasi heti vapun jälkeen.

Lopuksi vielä korostan; silminnäkijänä haluaisin todistaa, että ainoat mellakoitsijat, ainoat väkivaltaiset, ainoat, joilla näin minkäänlaisia aseita olivat POLIISIT.
Osa heistä oli tosin ihan mukavia, juttelin muutamalle.

Loppukevennykseksi; lehtilehti, tuo internetin hauska satiirisivusto, kirjoitti mielestäni hyvin asianmukaisen artikkelin vapun tapahtumista Helsingissä. Artikkeli on luettavissa täältä.

torstai 20. helmikuuta 2014

Lapsen oikeus äitiin ja isään

Katselin hetken aikaa eduskunnan täysistuntoa, jossa edustajamme (tai -nne, en minä noita ole äänestänyt ketään) keskustelivat tasa-arvoisen avioliittolain kansalaisaloitteesta ja lakiehdotuksesta. Tosi monella näytti olevan kaikenlaisia perusteluja sekä puolesta että vastaan. Yksi peruste lakialoitetta vastaan näyttää olevan se, että lapsella on oikeus SEKÄ äitiin ETTÄ isään.

Tämän perusteellahan esimerkiksi yksinhuoltajilta pitäisi aivan ehdottomasti huostaanottaa kaikki lapset! Maapallohan on täynnä yksinhuoltajia! Sen lisäksi että jotkut siihen ihan vapaaehtoisesti ryhtyvät keinohedelmöityksellä tai adoptiolla, on myös yksinhuoltajia jotka ovat eronneet puolisostaan joidenkin pikku ongelmien vuoksi, kuten alituiset riidat, perheväkivalta tms. Sitten on vielä lesket! Ajatella! Tietyt avioliittolain vastustajat usein myös ihailevat sotiemme veteraaneja.
Mutta ajatelkaapas, sodissahan kuoli miehiä! Naisia jäi leskiksi! Yksinhuoltajiksi! Näin ollen kaikki maailman sodat pitäisi kieltää ehdottomasti lailla, koska sehän aiheuttaa lapsille tilanteen joissa heiltä viedään isä! Kauhistuttava!

Niin, muihin vasta-argumentteihin en jaksa ottaa kantaa edes. Onneksi ainakin nyt hetken tuota katsottuani näytti joukossa tämän asian suhteen olevan fiksuakin porukkaa.
Kyllä, kannatan tasa-arvoista avioliittolakia.