Tänään ehdin taas jalkautumaan vaalityöhön Pihlajamäkeen ja Maunulaan. Kävin äänestämässäkin, kun kirjasto sattui viereeni.
Vaalikentillä ollessa kaipaan taas kaihoten kaunista keliä, vaikka varustelukysymyshän tuo ulkoilu taitaa olla. Parhaimpia keskusteluja tänään oli erään eläkeläisrouvan kanssa säästökuureista, minimieläkkeistä ja asukastaloista. Päädyimme molemmat siihen lopputulokseen, että palveluista karsiminen ja säästäminen on lyhytnäköistä politiikkaa, joka tulee vielä aiheuttamaan suuria kustannuksia.
Varsinaisen vaalityön jälkeen tulin Käpylän klubille, jossa istui nuorimies lukemassa viimeiseen lukion kokeeseensa. Lukeminen keskeytyi, kun poika ryhtyikin tenttaamaan minua kaikenlaisista kysymyksistä. Seurueeseen liittyi vielä toinenkin poika kyselemään mm. kielipoliitiikasta. Hurjan kivaa! Viksuja nuoria. Toisen kanssa sivuttiin ensimmäiseen maailmansotaan johtaneita tapahtumia sekä öljykriisiä, puhuttiin armeijan määrärahoista ja tehtävistä ja tulevasta armeijakokemuksesta. Poikaa ihmetytti, kun totesin tuntevani vain kourallisen armeijan käyneitä ihmisiä. Lähipiirissäni on siis pääosin sivareita ja totaalikieltäytyjiä.
Pidän vaalityöstä. Puheiden pitäminen ja yksipuolinen paasaus ei niinkään ole lähellä sydäntäni, mutta tykkään keskustella. Kiireetön kommunikointi kahvin lomassa on mitä parhainta. Ihmisten kohtaaminen ja uusien näkökulmien saaminen avartaa omaakin maailmaa.
Tässäpä päivän kuulumiset. Vaalikentille kahvittelemaan taas töiden salliessa, eli torstaina. Stadissa numerolla 133!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti